Hattara unelmia
Magian tekoa
suomalaisesta sokerijuurikkaasta vaaleanpunaiseksi hattaraksi
Popcornin rinnalle kuuluu tietenkin hattara. Olin haaveillut hattarakoneesta ja laittanut sitä varten säästöön rahaa. Sain hankittua koneen juuri parahiksi Naantalin kaksipäiväisille markkinoille 90-luvun lopulla. Markkinoilla kojumme vieressä oli käärmemies pomppulinnoineen. Hän opetti minulle hattaran tekemisen taidon. Saimme myytyä hattaraa jonkin verran markkinoilla ja posetiivarikin sai palkkionsa.
Kauppiaille tapaa muodostua myyntihokemia, ja hattaroiden osalta minulla oli seuraavanlainen värssy: ”Tervetuloa seuraamaan suomalaisesta sokerijuurikkaasta valmistettavaa hattaran tekoa. Eiffel-tornin näköistä, muttei kokoista hattaraa, koska niin isoa ei voi tehdä. Suomen suurimpia nämä kuitenkin ovat!”
Mieleenpainuvin hattarakeikkani on Tapsan tahdeista Nokialta lastenpäivän piknik- tapahtumasta. Tapahtuman ainoana kauppiaana myin puistossa hattaraa. Tunnelma oli rento ja kauppa kävi. Otin aina kuusitoista hattaratikkua yhtä aikaa käteen, koska yhdellä hattarakoneen täytöllä pystyin tuon määrän herkkua valmistamaan.
Keräsin maksun etukäteen, jottei kukaan jonottavista asiakkaista kyllästyisi odottelemiseen. Lisäksi vitsillä heitin, että ellette tanssi, ette saisi hattaraa. Ja kaikkihan tanssivat keikkaa vetävän Jean S:n tahtiin. Päivän päätteeksi palkitsin itseni tapani mukaan maittavalla ravintola- aterialla ja lähdin ajelemaan kotia kohti.
Hattarakoneita on nykyisin neljä kappaletta. Hattara on yksi suosituimmista myyntiartikkeleistamme ja lasten riemuksi sitä tarjoillaan kauppojen ja kauppakeskusten lastentapahtumissa.
Saippuakuplat
Ilmapallohelikoptereista saippuakupliin.
Spice Girlsin suosion ollessa suurta, matkustin tyttäreni kanssa Helsinkiin yhtyeen konserttiin.
Odotellessani tytärtäni konsertista, tein kävelyretken läheiseen puistoon. Siellä lapset leikkivät ja tekivät valtavia saippuakuplia. Oitis ymmärsin, että tuo olisi huikea lisä posetiivarin valikoimaan.
Silmäni osuivat maassa lojuviin saippuakuplapakkauksiin. Bongasin niistä jättikuplislaitteen tukkumyyjän yhteystiedot.
Otin heihin yhteyttä ja ennakkoluulottomasti ostin koko varaston sekä 300 litraa saippuakuplanestettä. Tämä hankinta osottautui kullan arvoiseksi.
Laittella tuli melkein kuution kokoisia saippuakuplia. Ne herättivät suurta hämmästystä puistoissa ja toreilla. Usein pääsinkin paikallisten sanomalehtien etusivun pääkuvaan ja niiden myötä keikkojen määrä lisääntyi valtavasti.
Niin minä kuin kansakin oli aivan myyty saippuakuplille.
Myöhemmin matkallani Roomassa, näin Pantheon- aukion katukauppiaiden myyvän saippuakuplapistooleja. Niistä tuli valtava määrä saippuakuplia yhdellä painalluksella. Ostin itselleni sellaisen.
Suomeen palattuani esittelin pistoolia ylpeänä Pietarsaaren markkinoilla kahdelle ruotsalaiselle kauppiaalle. Kerroin heille olevani varma niiden menekistä, mikäli niitä jostakin saisin riittävästi hommattua. Eikä aikaakaan, kun nämä kaverukset soittivat Porista ja kertoivat ostaneensa minulle 1000 kappaletta pistooleita. Ei auttanut muu kuin ryhtyä myyntihommiin. Kaikissa sateenkaaren väreissä loistavat saippuakuplat täyttivät puistot ja torit ja ne kävivät hyvin kaupaksi. Ostajina ensimmäisinä olivat isät.
Olen myynyt varastoni tyhjiksi jättäen itselleni muutaman saippuakuplalaitteen ja -pistoolin. Niillä ilahdutan ihmisiä ulkoilmatapahtumissa tänäkin päivänä.
Ilmapallofiguurit
Eräässä tapahtumassa soitellessani posetiivia, luokseni saapui kuin taikaiskusta tunisialainen itseoppinut taikuri. Hän kertoi haluavansa auttaa minua ja opettaa ilmapallofiguurien teon. Sovimme tapaamisen kahvilaan ja siellä hän näytti kädestä pitäen, miten ilmapallosta väännetään koira ja miekka.
Uskoin ideaan ja saman tien tilasimme Belgiasta ison laatikollisen taikurin ilmapalloja vääntelyyn sekä ilmapallohelikoptereita myytäväksi.
Ensimmäisen ilmapallotaituri tarjouksen laitoin jo seuraavana päivänä. Se ei valitettavasti tuottanut tulosta.
Pian sain kuitenkin keikan kauppakeskukseen Lappeenrantaan.
Jouduin siellä käsipumpulla täyttämään 800 ilmapalloa. Tapahtumaa oli mainostettu lehdessä isosti ja lapsia olikin tupa täynnä.
Ilmapallojen pumppaaminen käsin oli niin haasteellista, että katsoin tarpeelliseksi keksiä jotain työtäni helpottamaan. Kehittelin kompressorin, jolla taikurin ilmapallon pystyi täyttämään sekunnissa. Luultavasti olen Suomen ainut, joka tällä tavoin ilmapallot täyttää.
Ilmapallotaituri Alfred saa lasten silmät loistamaan vääntelemällä ilmapallofiguurit, koirat, miekat, jatimatikit, jäänaskalit ja rautakanget tai muuta hauskaa lasten toiveiden mukaan kaupoissa ja kauppakeskuksien tapahtumissa.
Useimmiten tilaajana on kauppakeskuksen johtaja, joka ei itse kehtaa lyödä leikkimielisesti lapsia päähän ilmapallolla, vaan tilaa Alfredin toteuttamaan haaveensa.
😂😂😂
Ilmapallohelikoptereista sen verran, että niiden esittely oli mainio show. Kun isät näkivät niiden lentävän ja vinkuvan, halusivat he hankkia sellaiset näyttääkseen lapsillensa kuinka ne toimivat. Kauppa kävi kuin siimaa. Ilo oli kaikkien puolella.
Menneinä vuosina ilmapalloissa oli perävalotakuu. Nykyisin olen pidentänyt takuuajan kuuteentoista vuoteen siinä toivossa, että se lupailisi minulle pitkää ikää ja lasten viihdyttämisen jatkumista.
Alfred ilmapallomies
